Koska lupaprosessien päivitysehdotus sisältää muutoksia uusiutuvan energian direktiiviin, ne otetaan mukaan aiemmin lokakuussa alkaneisiin kolmikantaneuvotteluihin. Kolmikantaneuvottelut, ts. neuvottelujen viimeinen vaihe tarkoittaa, että komissio, parlamentti ja neuvosto yrittävät nyt päästä yhteiseen kompromissiin lopullisesta direktiivistä.
– Jos komission alkuperäinen ehdotus uusiutuvan energian direktiivin päivittämiseksi olisi julkaistu helmikuun 24. päivän jälkeen, se olisi näyttänyt aivan erilaiselta. Heinäkuussa parlamentin kantaa edeltäneiden neuvottelujen aikana monet Euroopan parlamentin jäsenet elivät edelleen ideologisessa maailmassa ymmärtämättä tilanteen vakavuutta. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, sanoo ympäristökomitean pääneuvottelija Nils Torvalds (RKP / Renew).
Direktiivin uusi osa vähentää käytännössä byrokratiavaatimuksia uusien uusiutuvan energian laitosten rakentamiseksi sopivilla alueilla. Suomessa prosessit suunnittelusta energiantuotantoon ovat jo Euroopan nopeimpia. Uusi lisäys on siis suunnattu ensisijaisesti maille, joissa byrokratia on vaikeuttanut itse tuotetun uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista.
– Uutta lisäystä tarvitaan lyhyellä tähtäimellä, jotta energiakriisistä päästään mahdollisimman nopeasti ja hieman pidemmällä aikavälillä luomaan pohja EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamiselle, Torvalds muistuttaa.
Tšekin puheenjohtajuuskauden tavoitteena on saada kolmikantaneuvottelut päätökseen, mukaan lukien lupaprosessien uusi osa, ennen joulua. Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite, kun otetaan huomioon, kuinka suuri kokonaisuus ja monta kiperää kysymystä on otettava huomioon.
