Tiedämme ja tiesimme, että demokratia perustuu muutamaan yksinkertaiseen sääntöön: että yhteiskunnallinen valta on tavallaan aina väliaikaista tai väliaikaisesti lainassa, että demokraattisten vaalien kautta valtaan nousseet ovat vastuussa teoistaan ja että he luovuttavat rauhanomaisesti valta-asemansa sekä ovat mukana helpottamassa poliittisen ja sosiaalisen vastuun siirtämisessä seuraavalle laillisesti ja demokraattisesti voittaneelle.
Demokraattisen järjestelmän perustana on myös se, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja että valtiovalta takaa ennustettavuuden, joka mahdollistaa yksittäisen kansalaisen elämän, vapaudesta nauttimisen ja onnellisuuteen pyrkimisen.
Viime vuosikymmeninä Venäjä on epämiellyttävällä päättäväisyydellä heikentänyt mahdollisuuksia demokraattisen järjestelmän rakentamiseen. Tämä ratkaisu ei ole vain vahingoittanut Venäjän kansalaisten mahdollisuuksia elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Samalla se on ohjannut maan umpikujaan, mikä väistämättä johtaa lisääntyviin agressioihin. Oligarkkisen hallinnon kleptokratia on myös tehnyt maan riippuvaiseksi jatkuvasti lisääntyvästä ja Euroopassa toisen maailmansodan jälkeen vertaansa vailla olevasta sorrosta. Samalla maan kehitysmahdollisuudet katkaistaan tavalla, joka ei lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.
Venäjä tulee olemaan Euroopalle lähitulevaisuudessa sekä kehityksen kompastuskivi, että vakava sotilaallinen uhka.
