Budjettineuvotteluissa päästiin eilen (8.12) illalla sopuun sekä ensi vuoden budjetista ja kuluvan vuoden lisäbudjeteista.
EU:lla on maksamattomia laskuja lähes 24 miljardin edestä, vaikka unioni ei periaatteessa voisi tuottaa alijäämäisiä talousarvioita. Euroopan parlamentti on vakavissaan yrittänyt löytää kestäviä ratkaisuja ongelmille ja onnistui nyt monen yrittämisen jälkeen vakuuttamaan jäsenmaat kiireellisestä likviditeettitarpeesta.
Tämä on tärkeä askel oikeaan suuntaan. EU:n on maksettava siitä mistä me olemme jo antaneet lupauksia. Jos emme kykene maksamaan laskujamme, tarkoittaa se käytännössä, että tutkijat eivät saa luvattuja tukia, opiskelijat eivät voi lähteä Erasmus-vaihtoon ja että kriisialueet kuten Syyria eivät saa humanitaarista apua, toteaa europarlamentaarikko Nils Torvalds (RKP), joka kuuluu parlamentin budjettineuvottelutiimiin.
Budjettisopuun sisältyy myös maksusuunnitelma jäljellä olevien maksamattomien laskujen maksusta ja siitä, että tilanne ei toistu.
EU:n budjetti ensi vuodelle keskittyy kasvun ja työllisyyden edistämiseen. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tämän menestyksen kannalta keskeisessä roolissa. EU:n painopisteitä ovat myös tutkimus ja innovaatiot sekä digitaaliset sisämarkkinat.
Budjetissa on myös kiinnitetty erityistä huomiota Venäjän tuontikiellon tuomille vaikeuksille. Baltian maille ja Suomelle, vaatimuksien täytyttyä, on budjetoitu kriisiapua ensi vuoden budjetissa.
Etelä-Euroopan hedelmä- ja vihannesviljelijät ovat jo kriisitukea saaneet, joten on vain oikein että meidänkin maidontuottajia tuetaan, sanoo Torvalds.
Budjetin loppusumma on 145 321,5 miljardia euroa. Tämä saattaa kuulostaa huimalta, mutta se on todellisuudessa vain prosentti koko EU:n Bkt:stä, sanoo Torvalds.
Seuraavaksi parlamentin budjettivaliokunta äänestää budjetista torstaina, ja ensi viikon täysistunnossa Strasbourgissa koko parlamentti äänestää budjetin hyväksymisestä.