Tämä kolumni julkaistiin Pohjalaisessa ja KaupunkiSanomissa huhtikuussa.
Viisumivapaus ja älykkäät rajat
Kysymys viisumivapaudesta EU:n ja Venäjän välillä sekä huolettaa että herättää keskustelua, etenkin Suomessa. En sanoisi, että syyttä: Suomella on tunnetusti kaikista EU-maista pisin raja Venäjän kanssa. Sekä matkustaja- että raskas liikenne Suomen ja Venäjän välillä on viime vuosien ajan kasvanut voimakkaasti, ja vuonna 2011 rajan ylitti jo vajaa 11 miljoonaa matkustajaa. Tämä oli 27 prosentin kasvu vuoteen 2010 verrattuna, ja väkilukumme huomioon ottaen jo aika huikea määrä.
Samalla Suomi on viisuminannon saralla jo sekä määrällisesti että tehokkuudessa mitattuna Schengen-alueen kärkimaita. Vuonna 2012 Suomesta myönnettiin Venäjän kansalaisille noin 1,3 miljoonaa viisumia.
EU:n ja Venäjän väliseen viisumivapauteen ei kuitenkaan tule kiirehtiä, vaikka se onkin EU:n ja Venäjän pitkäaikainen yhteinen tulevaisuuden tavoite. Sisäasiainministeriön arvion mukaan EU:n ja Venäjän välisen viisumivapauden toteutuessa Suomen ja Venäjän välisen maarajan ylittävien henkilöiden määrä kaksin- ja jopa kolminkertaistuisi nopeasti. Tämä asettaa huimia paineita rajaviranomaisille ja rajaturvallisuudelle, jotka jo nyt toimivat paineen alla. Nykyisellään infrastruktuuri EU:n ulkorajoilla ei mitenkään voisi vastata mahdollisen viisumivapauden tuomiin haasteisiin ja paineisiin.
EU tarvitsee siis tulevaisuuden haasteita ajatellen yhtenäisen sekä tehokkaamman ja nykyaikaisemman rajavalvontamekanismin. Euroopan komissio esittikin tähän liittyen helmikuun lopulla niin sanottuja ”älykkäitä rajoja” (englannin ”smart borders”-termistä) koskevan lakiehdotuspaketin, jonka pyrkimyksenä on nimenomaan ulkorajatarkastuksien tehostaminen, nopeuttaminen ja helpottaminen uutta teknologiaa apuna käyttäen. ”Älykkäät rajat” sisältäisi kaksi erillistä järjestelmää, joiden tarkoituksena olisi toisaalta yksinkertaistaa ja nopeuttaa usein matkustavien kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset Schengen-alueen ulkorajoilla sekä toisaalta parantaa alueen rajaturvallisuutta. Komission arvioiden mukaan lakiehdotuspaketti hyödyttäisi sekä kolmansien maiden kansalaisten matkustamista että EU:n taloutta. Vuonna 2011 ulkomaisten matkustajien arvioitiin tukeneen unionina 271 miljardilla eurolla. Nykyaikaisempi rajavalvontajärjestelmä mahdollistaisi myös laittomien rajanylitysten sekä rikollisuuden torjumista ja parantaisi siten myös turvallisuutta.
Komission esitys on nyt Euroopan parlamentin käsiteltävänä. Käsittely on aivan alkuvaiheessa ja monta kysymystä on vielä auki ennen kuin EU:hun mahdollisesti saataisiin ”älykkäät rajat”. Kuten ei viisumivapauteen, ei myöskään tähän uudistukseen toisaalta pidä kiirehtiä. Viisuminannon helpottaminen, rajanylitysjärjestelmien nykyaikaistaminen, infrastruktuurin parantaminen sekä turvallisuuden takaaminen ovat kuitenkin asioita, joihin nyt kannattaisi keskittyä, sillä kuten jo aiemmin mainitsin, on EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaus näiden kahden yhteinen tavoite. Tavoitteen realistisen edistämisen vuoksi tarvitaan nykyistä parempia rajanylitysjärjestelmiä, minkä vuoksi EU:n ja Suomen tulisikin tulevaisuutta ajatellen pyrkiä ”älykkäiden rajojen” kehittämiseen ja käyttöönottoon ennen viisumivapauden toteuttamista.
Euroopan unioni tarvitsee uuden ja tehokkaamman yhteisen rajanylitys- ja valvontajärjestelmän ennen viisumivapautta Venäjän kanssa. Kaikkien mielestä näin ei ole, ja Suomi on tässä asiassa vähän puristuksessa. Vaikutusvaltaiset maat, joilla ei ole EU:n ulkorajoja, eivät oikein ymmärrä, tai halua ymmärtää, koko asiaa. Mehän hoidamme heidänkin puolesta rajavalvontaa.
Suomen itäraja Venäjän kanssa on pitkä ja samalla myös EU:n lopullinen itäraja. Tältä rajalta saadut kokemukset sekä tulevaisuusskenaariot voivatkin olla etulinjassa nykyaikaisemman yhteisen järjestelmän kehittämisessä. Jatkakaamme siis keskustelua, sillä sen aika on nyt.
Nils Torvalds
