Neuvoston päätös elvytysrahastosta esiteltiin tiistaiaamuna neljän vuorokauden neuvottelujen ja poikkeuksellisen pitkän huippukokouksen jälkeen.
Kompromissin mukaan 750 miljardin suuruisen elvytysrahaston muodostavat 390 miljardin euron avustusosuus ja 360 miljardin euron lainaosuus.
Komissio ehdotti aiemmin 500 miljardin euron avustusosuutta ja 250 miljardin euron lainaosaa.
– Se, että neuvosto pääsi kompromissiin, on osoitus EU:n vahvuudesta, sanoo Nils Torvalds.
Hän antaa korkean arvosanan Suomen hallitukselle ja pääministeri Sanna Marinille, jotka korostivat neuvotteluissa muun muassa maaseudun kehittämistukia.
– Suomi on ottanut huomioon sekä kotimaan että koko EU:n edut. Jälkimmäisen onnistuminen antaa meille hyvät mahdollisuudet kuulla näkemyksiämme myös tulevaisuudessa.
Torvalds nostaa samalla esille kolme historiallisen kompromissin ongelmaa.
– Oikeusvaltioperiaatetta koskevat kirjaukset, joiden mukaan rahastosta rahaa saavien maiden on kunnioitettava EU:n ja demokratian perusarvoja, ovat uusien neuvottelujen kohteena. Olisin myös toivonut selkeämpää sääntelyä siitä, että vastaanottajat olisivat ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä.
Kolmas ongelma, jonka Nils Torvalds nostaa esille, liittyy EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen vuosille 2021 –2027 koskevaan päätökseen, jonka suuruus on elvytysrahaston lisäksi 1.074 miljardin euroa.
– Vihreän kehityksen osalta olemme olleet yksimielisiä siitä, että tutkimusmäärärahojen lisääminen on edellytys ilmastoneutraaliudelle vuoteen 2050 mennessä. Nyt on olemassa riski, että EU ei investoi tällä saralla riittävästi.
