Nils Torvalds peri Carl Haglundin mietinnön kalastusvarojen kestävästä hyödyntämisestä, josta Carl vastasi valiokuntakäsittelyssä aikaisemmin tänä vuonna. Mietintö on yksi kuudesta mietinnöstä jotka yhdessä muodostavat yhteisen kalastuspolitiikan uudistamispaketin. Tämä paketti muodostaa yhteisen kalastuspolitiikan seuraavan vuosikymmenen toimintakehyksen .
Nilsin mietintö, jonka parlamentti hyväksyi syyskuussa, ei ole juridisesti sitova, mutta sillä on tärkeä suuntaa antava merkitys kalastuspolitiikan uudistamista koskevalle lainsäädännölle, josta äänestetään täysistunnossa talvella. Äänestyksessä tavoitteena on määrittää niin kutsuttu kestävä enimmäistuotanto, mikä käytännössä tarkoittaa että kalastus pysyy tasolla jolla kalakannat ehtivät luonnollisesti uusiutua. Mietinnössä on tämän lisäksi ehdotus poisheittokielloksi, sillä nykyisen eurooppalaisen poisheittokäytännön seurauksena noin 1,7 tonnia kuollutta kalaa heitetään takaisin mereen vuosittain. Mietintö ottaa myös kantaa vahvemman alueellisen kalastushallinnon puolesta.
– Mietintö on tärkeä askel kohti kestävämpää eurooppalaista kalastuspolitiikkaa. Kaiken järjen mukaan ei tulisi kalastaa enemmän kuin mitä luonto voi tuottaa, mutta valitettavasti tämä ei ole mikään itsestäänselvyys nykyisessä kalastuksessa Euroopassa, toteaa Nils Torvalds.
Yleinen liikakalastus on nykyisen kalastuspolitiikan suurin ongelma. 2/3 Euroopan kalakannoista kalastetaan yli tieteellisesti määritettyjen kestävyystasojen. Eräiden arvioiden mukaan tämä liikakalastus on viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentänyt vuotuista saalista Euroopassa noin 1,5 miljardilla tonnilla ja johtanut 130 000 työpaikan katoamiseen.