Elvytyspaketin koosta on spekuloitu viime viikkoina. 750 miljardia euroa – josta 500 miljardia euroa maksetaan avustuksina ja 250 miljardia euroa lainataan jäsenvaltioille – on Euroopan parlamentin toukokuun päätöslauselman mukainen.
– Komissio on parlamentin pyyntöjen perusteella ymmärtänyt, että EU:lla tuskin on muuta vaihtoehtoa kuin toimia voimakkaasti tässä tilanteessa, Nils Torvalds s
Komission ehdotuksen mukaisesti elvytysrahasto alkaa maksaa varoja ulos vuodenvaihteen jälkeen, ja se rahoitetaan asettamalla EU:n 1.100 miljardin monivuotinen 1.100 miljardin budjetin kehykseltä. Suurimmat tuen- ja lainansaajat ovat Italia ja Espanja.
– Nykyinen kriisi koettelee eurooppalaista solidaarisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on otettava vastuu niistä jäsenvaltioista, jotka ovat kärsineet kriisissä eniten, esimerkiksi eteläisestä Euroopasta, jossa maat ovat turismista eniten riippuvaisia, Nils Torvalds sanoo.
Varat, jotka Euroopan komissio lainaa rahastolle, maksetaan ehdotuksen mukaan takaisin EU:n budjettiin 30 vuoden aikana, vuosina 2028 – 2058.
Ursula von der Leyen korosti tänään puheessaan, että rahastoa ei pidä tarkastella hätäapuoperaatioina, vaan sopimuksena tulevaisuudesta eurooppalaisille. Elvytysrahaston on siksi, monivuotisen rahoituskehyksen tavoin, priorisoitava EU:n vihreään talouteen siirtyminen, digitalisointiagendaa sekä yleistä resilienssiä.
Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään ehdotuksen mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään heinäkuussa. Aikaisemmin tänä keväänä jäsenvaltiot sopivat toisesta kiireellisestä tukipaketista, jonka toimenpiteet vastaavat 540 miljardia euroa.
-Voimme odottaa jatkoa keskustelulle siitä, että miltä eurooppalaisen solidaarisuuden tulisi näyttää. Aion tulevaisuudessakin puhua EU:n budjetissakin käytettävän mallin puolesta, mielestäni kaikkien jäsenmaiden tulisi osallistua oman BKT:n mukaisesti.