Minun Suomeni

  • MAAMME

    Suomen tulee olla yhteisöllinen ja ystävällinen.
    Ihmisen arvoa ei mitata ihonvärillä, sukupuolisella suuntautumisella, uskonnolla tai kielellä.
    Hyvinvointiyhteiskuntamme voi parhaiten, kun talous on tasapainossa, meillä on töitä ja yrityksemme voivat menestyä.
    Myös tulevaisuudessa Suomelle kuvaavaa ovat kaunis ja puhdas luonto, innovatiiviset yritykset, vahvat kansalaisjärjestöt sekä rehellinen ja tulevaisuuteen suuntautunut kansa. Tulevaisuudessa olemme useiden valintojen äärellä, eivätkä kaikki valinnat suinkaan ole helppoja. Päättämättömyys on kaikista vaihtoehdoista se kaikkein huonoin. Me itse päätämme Suomen tien, sitä ei tee kukaan muu.

  • MENESTYS

    Suomi menestyy myös tulevaisuudessa sellaisilla aloilla kuin clean-tech, kiertotalous ja terveys. Meidän on jatkossakin panostettava tutkimus- ja kehitystyöhön. Innovaatioihin on kannustettava ja niitä on tuettava.

    Yritystemme optimismi ja rohkeus ovat kannustavia ja niitä tarvitaan Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi.
    Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän osaamista, laadukkaita tuotteita ja palveluita sekä kykyä myydä niitä.
    Syrjäytymistä estetään kaikkein tehokkaimmin tarjoamalla yhdenvertaista koulutusta kaikille, päiväkodista yliopistoon.

  • EU JA EUROOPPA

    Suomi on pieni, mutta vahva eurooppalainen maa. EU-jäsenyys on vahvistanut asemaamme.
    EU:ssa jäsenvaltiot integroituvat jatkossakin eri nopeudella. Eurooppalainen yhteistyö ei koske kaikkia aloja, eikä sen tarvitsekaan sitä tehdä.
    Suurimpia haasteitamme on ymmärtää, miten erilaisia me olemme, miten erilaisia säännöstömme ja kulttuurisidonnaiset toimintamallimme ovat. Kun me ymmärrämme erilaisuutemme, voimme keksiä ratkaisuja sekä järkeviä tapoja toteuttaa niitä.

    Pakolaisvirrat ovat jatkossakin suuria. Ihmiset joutuvat jättämään kotinsa sotien, ilmastonmuutoksen tai vainon takia. Monet hakeutuvat Eurooppaan. Tarvitsemme keskinäisiä sopimuksia taakan jakamiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Samalla meidän tulee yhdessä pyrkiä ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka pakottavat ihmiset jättämään sijansa.

  • POHJOISMAAT

    Pohjoismaita yhdistää historia, kulttuuri, kieli ja yhteiskunnalliset rakenteet. EU:ssa meidän tulee pyrkiä siihen, että Pohjoismaat yhdessä esittävät kantojaan ja toimenpide-ehdotuksia. Nykyisiä pohjoismaisia koulutuksen, kaupan ja sairaanhoidon verkostoja on kehitettävä ja ne voivat toimia mallina muille. Itämeri on nousemassa keskiöön sekä ympäristön ja kalastuksen että myös turvallisuuden näkökulmasta. Itämeri on yhteinen haaste. Pohjoismaat lukeutuvat maailman turvallisimpiin maihin. Niin pitää olla myös tulevaisuudessa.

  • TURVALLISUUSPOLITIIKKA

    Suomi ja Eurooppa kohtaavat turvallisuuspoliittisia haasteita. Suomella on tässä työssä oma asemansa, koska me olemme rajalla. Suomen on myös otettava kantaa uuteen eurooppalaiseen turvallisuusrakenteeseen, ja tehtävä NATO-päätös.

    Yhdysvaltojen nykyisen presidentin valinta merkitsi koko maailmalle uutta epävarmuustekijää. Se edellyttää, että Eurooppa – ja siten myös Suomi – ottaa suurempaa vastuuta ympäristö- ja puolustuskysymyksissä.

    Venäjä on puolestaan nähnyt ympäröivän maailman lähinnä geopoliittisena haasteena. Se merkitsee Venäjän teknologiset ja muut haasteet huomioon ottaen, että Venäjästä voi kehittyä levottomuuksien pesäke, jossa sisäisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja taloudellisiin haasteisiin haetaan väkivaltaisia ratkaisuja.

  • ULKOPOLITIIKKA

    Suomella tulee olla näkyvä rooli kansainvälisissä yhteistyöelimissä. Tavoitteena on turvallisuuden parantaminen maailmanlaajuisesti. Avustukset on kohdistettava humanitäärisiin tarpeisiin ja katastrofiapuun.
    Useat Afrikan maat sekä sodan runtelemat alueet, kuten Afganistan ja Syyria, ovat avun tarpeessa. Tarvitaan yhteiskunnallisia rakenteita, jotka estävät köyhyyttä. Naisten mahdollisuuksia toimentuloon on edistettävä.
    Suomi on väkiluvultaan pieni maa, mutta painoarvomme kansainvälisessä yhteisössä on suuri. Kansainvälinen yhteisö tarvitsee Suomen kaltaisia maita; yhteistyöhön pyrkiviä, kuuntelevia ja kompromisseihin pyrkiviä maita.

  • OSALLISUUS

    Poliitikkojen tehtävänä on varmistaa, että kaikki kansalaiset voivat vaikuttaa ja olla osa yhteiskuntaa. Meidän on vastustettava ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Siten vastustamme myös väkivaltaista radikalisoitumista.
    Kaikkien on tunnettava, että heitä tarvitaan. Sekä syntyperäiset että tänne muuttaneet nuoret tarvitsevat niitä taitoja, joita yhä sirpaleisempi ympäristö edellyttää.
    Euroopassa on tänä päivänä erilaisia rakenteita sosiaaliturvan takaamiseksi. Olisi hyväksi sopia yhteisestä minimitasosta.

  • YMPÄRISTÖ

    Maapallon väkimäärä on lähes yhdeksän miljardia. On valtava haaste taata kaikille puhdasta vettä, puhdasta ruokaa ja puhdas ympäristö. Pariisin ilmastosopimus on tärkeä kulmakivi ilmastotavoitteille.
    Suomi on järkevän metsänkäytön ja hakkuiden edelläkävijä. Näillä edistetään hiilinielujen tehokasta käyttöä. Suomen tulee vuoteen 2050 mennessä olla fossiilisista polttoaineista vapaa ja ilmastoneutraali maa. Meillä on konkreettisia mahdollisuuksia vähentää jätteiden määrää kaatopaikoilla ja meressä sekä lisätä uusiokäyttöä. Itämerialueen valtioiden on ryhdyttävä voimakkaampiin toimiin puhtaan ja hyvinvoivan sisämeren puolesta.
    Arktisilla alueilla on toimittava varovaisesti. Se mikä siellä tuhotaan ei ole korjattavissa.
    Biotalous luo mahdollisuuksia kestäville ratkaisuille. Suomella on etumatkaa ilmastollisesti järkevien ja energiatehokkaiden ratkaisujen saralla. Clean-tech, energianjakelu ja teollinen tuotanto ovat tärkeitä tekijöitä, joissa Suomen on oltava ykkösmaa.

  • TALOUS

    Rahan lainaaminen sillä verukkeella, ettei asioihin tarvitsisi tarttua, ei ole kestävää. Suomen talous on osa Euroopan taloutta. Meidän on yhdessä hillittävä veropakoa ja rahanpesua. Me tarvitsemme verotuloja, jotta voimme rakentaa kestävän taloudellisen pohjan ja varmistaaksemme terveen kilpailun.
    Euro on osaltaan vakauttanut Suomen taloutta. Finanssikriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että rahaunionia on kehitettävä. Tarvitaan säännöstöä, jota myös noudatetaan, jotta euroon luotettaisiin. Tarvitaan myös rakenteellisia uudistuksia. Velkataakka on otettava haltuun. EU:n sisämarkkinoiden on käsitettävä myös energiamarkkinat sekä digitaaliset palvelut ja tuotteet.

  • YHDESSÄ

    Meillä on Suomessa aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka ottaa osaa yhteiskunnan kehittämiseen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Kansalaisyhteiskunnan vakaus on hyvä demokratian toimivuuden mittari.

    Osallisuus, tieto ja vaikutusmahdollisuudet ovat toimivan demokratian perusedellytyksiä. Kulttuuri-, liikunta-, kotiseutu- ja muu yhdistystoiminta ja toiminta seurakunnissa ja uskonnollisissa yhteisöissä vahvistaa identiteettiä ja sillä on tärkeä rooli yhteiskunnassamme.
    Poliitikon on osattava kuunnella, mutta myös ottaa kantaa ja keskustella. Meidän on rakennettava näkemyksemme ympäröivästä maailmasta ihmisen kunnioittamisen, yksilön vapauden ja oikeuksien, yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen vastuun varaan.