{"id":28714,"date":"2021-10-29T16:08:28","date_gmt":"2021-10-29T13:08:28","guid":{"rendered":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/?p=28714"},"modified":"2021-12-07T12:35:29","modified_gmt":"2021-12-07T09:35:29","slug":"toimivalta-ryomii-yha-kauemmas-eu-jasenmaiden-ulottuvilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/2021\/10\/toimivalta-ryomii-yha-kauemmas-eu-jasenmaiden-ulottuvilta\/","title":{"rendered":"Toimivalta ry\u00f6mii yh\u00e4 kauemmas EU-j\u00e4senmaiden ulottuvilta"},"content":{"rendered":"

KASVAVAT<\/span>\u00a0globaalit, taloudelliset ja ilmastoon liittyv\u00e4t ongelmat ovat k\u00e4rjist\u00e4neet Euroopan unionissa valtataistelua, jossa j\u00e4senmaat joutuvat ahtaalle oman saamattomuutensa t\u00e4hden. Valtataistelulla on pitk\u00e4t perinteet. Samalla se varjostaa EU:n tulevaisuutta.<\/p>\n

Unionin laajentuessa viime vuosikymmenin\u00e4 vanhat j\u00e4senmaat toivat esille huolensa yhteis\u00f6n mahdollisesti muuttuvasta dynamiikasta. Kokouksissa esiin nousi vaatimuksia toissijaisuus- eli l\u00e4heisyys\u00adperiaatteen ja suhteellisuus\u00adperiaatteen voimistamisesta. T\u00e4ss\u00e4 pohdinnassa keskusteltiin vakavasti \u201dry\u00f6miv\u00e4st\u00e4 toimi\u00advallasta\u201d. T\u00e4m\u00e4\u00a0competence creep<\/span>\u00a0-nimell\u00e4 kutsuttu ilmi\u00f6 oli kaikille tuttu. P\u00e4\u00e4t\u00f6s- ja toimivalta siirtyi pienin askelin pois j\u00e4sen\u00advaltioiden vaikutuspiirist\u00e4.<\/p>\n

<\/div>\n

Huippukokousten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin sis\u00e4llytettiin toimeksianto, joka EU:n tulevaisuutta pohtineen konventin piti vuosina 2002\u20132003 muuttaa toimivaksi Euroopan perustuslaiksi tai perustuslaki\u00adehdotuksen kaaduttua uudeksi perus\u00adsopimukseksi. Konventin k\u00e4denv\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen l\u00e4heisyys\u00adperiaatteesta ei j\u00e4\u00e4nyt paljoakaan paperille. Siihen vaikutti komission huoli sek\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuudesta ett\u00e4 omasta vaikutusvallastaan. Lopullisen sinetin l\u00f6i konventin puhe\u00admiehist\u00f6n liittovaltiomielinen eli federalistinen enemmist\u00f6. L\u00e4heisyys\u00adperiaatteesta tuli huolestuttavan tyhj\u00e4 kirjain.<\/p>\n

<\/div>\n

EUROOPAN UNIONIN<\/span>\u00a0historiassa on viime vuosikymmenilt\u00e4 lukuisia esimerkkej\u00e4 komission tavasta kahmia valtaa. Vuonna 2009 voimaan tulleen Lissabonin sopimuksen j\u00e4lkeen EU-parlamentti ei ole ollut kovinkaan paljon parempi. Politiikan toimijoille tuntuu olevan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4see p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4senmaiden parlamenttien vallan kustannuksella, sit\u00e4 paremmaksi Eurooppa ja maailma muuttuvat.<\/p>\n

Toimivallan ry\u00f6mint\u00e4 pois j\u00e4senmaiden vaikutuspiirist\u00e4 on siis jatkunut ja viime aikoina voimistunut. T\u00e4h\u00e4n ovat ennen kaikkea vaikuttaneet taloudelliset, terveydelliset ja ideologiset kysymykset.<\/p>\n

Pandemiaan liittyneet taloudelliset ja terveydelliset kehitystarpeet ovat p\u00e4\u00e4asiallisesti pysyneet perussopimusten raameissa, joskin ne ovat samalla her\u00e4tt\u00e4neet toiveita uusista tulonsiirroista. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 paineita siihen, ett\u00e4 j\u00e4senmaiden toimivalta jaetaan federaation valtaelinten kesken.<\/p>\n

<\/div>\n

ERIKOINEN<\/span>\u00a0toimivallan ry\u00f6mint\u00e4 j\u00e4sen\u00advaltioiden ulottumattomiin on syntynyt p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, joissa luonnon moni\u00admuotoisuuden pelastamiseksi on yritetty luoda yleiseurooppalaisia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. T\u00e4llaiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarkoituksen\u00admukaisilta, mutta luonnon monimuotoisuus on monis\u00e4rm\u00e4inen ilmi\u00f6. Ei siis voida luoda sellaista eurooppalaista yleislains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka pakkopaitaan j\u00e4senvaltioita olisi j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 sitoa.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 mahdottomuudesta tulisi seurata, ett\u00e4 toimivalta on jaettu. EU p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yleisist\u00e4 linjoista ja tavoitteista, mutta j\u00e4senmaat p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t suhteellisuusperiaatteen mukaan kullekin maalle sopivasta ja tehokkaasta toteutuksesta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 kelpaavan komission ja parlamentin luontoaktivisteille. Heille on ideologisista syist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 luoda populistisia illuusioita vihre\u00e4st\u00e4 tulevaisuudesta kuin valvoa toimenpiteiden sopimuksenmukaista laillisuutta.<\/p>\n

<\/div>\n

SUUNTAUS<\/span>\u00a0on vaarallinen. Samaan aikaan EU:n piiriss\u00e4 vaikuttaa nimitt\u00e4in toinenkin pyrkimys. Unionin etel\u00e4iset ja it\u00e4iset maat pyrkiv\u00e4t johdon\u00admukaisesti siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellista vastuuta unionin budjettiin. Siten syntyy yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n helposti budjetin paisuttajien \u2013 federalistien ja aktivistien \u2013 ep\u00e4pyh\u00e4 allianssi. Parlamentissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jo orastava poliittinen voimakentt\u00e4, jossa komission ymp\u00e4rist\u00f6direktoraatit liittoutuvat t\u00e4m\u00e4n allianssin kanssa enemmist\u00f6ksi, jonka pyrkimysten jarruttamiseksi neuvoston voimavarat saattavat ehty\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kehitykseen meill\u00e4 ei ole varaa. Muuttuvassa maailmassa EU saattaa kohta olla demokratian viimeinen linnake. Me tarvitsemme \u2013 ehk\u00e4 enemm\u00e4n kuin koskaan aikaisemmin \u2013 toimivan, tasapainoisen ja tehokkaan Euroopan unionin. Siit\u00e4 me olemme vastuussa niin Euroopan parlamentissa, Suomen eduskunnassa kuin maamme hallituksessakin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

KASVAVAT\u00a0globaalit, taloudelliset ja ilmastoon liittyv\u00e4t ongelmat ovat k\u00e4rjist\u00e4neet Euroopan unionissa valtataistelua, jossa j\u00e4senmaat joutuvat ahtaalle oman saamattomuutensa t\u00e4hden. Valtataistelulla on pitk\u00e4t perinteet. Samalla se varjostaa EU:n tulevaisuutta. Unionin laajentuessa viime vuosikymmenin\u00e4 vanhat j\u00e4senmaat toivat esille huolensa yhteis\u00f6n mahdollisesti muuttuvasta dynamiikasta. Kokouksissa esiin nousi vaatimuksia toissijaisuus- eli l\u00e4heisyys\u00adperiaatteen ja suhteellisuus\u00adperiaatteen voimistamisesta. T\u00e4ss\u00e4 pohdinnassa keskusteltiin vakavasti \u201dry\u00f6miv\u00e4st\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[203,15],"tags":[],"class_list":["post-28714","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumni","category-uutiset"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28714"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28714\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":28716,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28714\/revisions\/28716"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}