Euroopan parlamentissa on huomattavissa j\u00e4nnitteit\u00e4 l\u00e4hestyess\u00e4mme hein\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuten tied\u00e4mme, t\u00e4m\u00e4 on Ranskan kansallisp\u00e4iv\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n Bastiljin valtauksen muistoksi, ja tietysti parlamentin j\u00e4nnitteill\u00e4 on my\u00f6s ranskalainen muunnos.<\/p>\n
Ranskan aluevaalien tulos viittaa pahimmassa tapauksessa siihen, ett\u00e4 n\u00e4emme uuden poliittisen mullistuksen. Kaikki, mit\u00e4 Ranskan mepit tekev\u00e4t parlamentissa t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien, liittyy tavalla tai toisella maan presidentinvaaleihin. Muutkin tulevat vaalit, ehk\u00e4 ennen kaikkea Saksan, vaikuttavat parlamentin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseihin.<\/p>\n
14. hein\u00e4kuuta on my\u00f6s p\u00e4iv\u00e4, jolloin komissio esittelee vihre\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6paketin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paketti koostuisi 12 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ehdotuksesta, jotka yhdess\u00e4 muotoilevat sek\u00e4 Euroopan teollisuuspolitiikkaa ett\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00adpolitiikkaa uudestaan.<\/p>\n
Kulissien takana k\u00e4yd\u00e4\u00e4n intensiivisi\u00e4 neuvotteluja, mill\u00e4 tavalla p\u00e4\u00e4vastuu paketin eri osista jaetaan poliittisten ryhmien kesken parlamenttik\u00e4sittely\u00e4 varten.<\/p>\n
Keskustelu ei ole mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen, koska j\u00e4senmaissa on aika erilaisia teollisuusrakenteita. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ilmaston\u00admuutoksen vaikutukset ja biologinen monimuotoisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy hyvin eri tavalla eri maissa. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 lakipaketin jakamisessa on my\u00f6s kyse kansallisista eduista, eik\u00e4 Suomi ole siin\u00e4 poikkeus.<\/p>\n
Ei ole\u00a0<\/b>my\u00f6sk\u00e4\u00e4n salaisuus, mitk\u00e4 lakiesitykset ovat Suomelle erityisen t\u00e4rkeit\u00e4. Maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t muutokset ovat keski\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 osaa paketista kutsutaan EU-jargonilla lulucf:ksi. Se koskee meid\u00e4n osaltamme l\u00e4hinn\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja mets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n
Toinen meille eritt\u00e4in kiinnostava lakiesitys on uusiutuvia energial\u00e4hteit\u00e4 koskeva direktiivi. T\u00e4t\u00e4 varten k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lyhennett\u00e4 Red II+ tai III, v\u00e4h\u00e4n riippuen siit\u00e4, aiotaanko direktiivi\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 vai kirjoittaa uudelleen. N\u00e4iden lis\u00e4ksi tulossa on ehdotus uudeksi mets\u00e4strategiaksi.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 lakiesityksiss\u00e4 on ainakin kolme yhteist\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Euroopan on luotava ilmastoyst\u00e4v\u00e4llinen hyvinvointi\u00adtalous. Ilman sit\u00e4 emme pysty vastaamaan sosiaalisiin haasteisiimme, jotka puolestaan \u200bvaikuttavat demokraattiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme. Mit\u00e4 enemm\u00e4n vanhoja rakenteita hajoaa, joka on osittain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sit\u00e4 enemm\u00e4n paineita syntyy yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin. Jos rakenteet ovat heikkoja tulokset voivat olla h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n
Haaste koskee kaikkia j\u00e4senmaita, mutta Suomella ja muilla pohjoismaisilla hyvinvointivaltioilla on keskivertoa paremmat edellytykset onnistua.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi Euroopan\u00a0<\/b>on omalta osaltaan varmistettava, ett\u00e4 planeettamme tarvitsemia hiilinieluja on my\u00f6s senkin j\u00e4lkeen, kun olemme saavuttaneet ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 menness\u00e4. EU:n tulee kuitenkin pysty\u00e4 jakamaan t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t velvollisuudet oikeudenmukaisesti ja omistus\u00adoikeutta loukkaamatta. Uhkana on, ett\u00e4 Pohjolan mets\u00e4varat sosialisoidaan v\u00e4hemm\u00e4n kunniahimoisten j\u00e4senmaiden tarpeisiin.<\/p>\n
My\u00f6s Euroopan biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuu vakavia paineita \u2013 puhumattakaan maailmanlaajuisesta biologisesta monimuotoisuudesta, mutta paine ei ole sama kaikissa j\u00e4senvaltioissa.<\/p>\n
Boreaalinen biologinen monimuotoisuus on muita kest\u00e4v\u00e4mpi, johtuen tosiseikasta, jonka ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 voimme kiitt\u00e4\u00e4 Charles Darwinia. Biologinen monimuotoisuus kehittyy ajassa, eik\u00e4 se ole meid\u00e4n pohjoisen mets\u00e4n osalta ehtinyt kehitty\u00e4 j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen samalla tavalla kuin paljon vanhemmassa keskieurooppalaisessa mets\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen ei ole kaikille ihan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4 tai helppoa.<\/p>\n
Keskeinen kysymys\u00a0<\/b>tulee olemaan, miten k\u00e4yt\u00e4mme biomassaamme tulevaisuudessa. Siin\u00e4 Suomi ja Ruotsi ovat \u2013 itse asiassa \u2013 paljon parempia kuin muut j\u00e4senmaat. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taas olevan komissiolle erityisen vaikeaa. Miksi?<\/p>\n
Komission vuodatetut esitykset osoittavat, ett\u00e4 kaikki tahot eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 mets\u00e4\u00adtalouden prosesseja. Ongelmana on my\u00f6s, ett\u00e4 monessa j\u00e4senmaassa biomassaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kohtalaisen primitiivisesti. Puu poltetaan puuna eik\u00e4 monimutkaisen sellunkeittoprosessin j\u00e4lkeen.<\/p>\n
Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 biomassan k\u00e4ytt\u00f6 on kasvanut EU:ssa voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. T\u00e4m\u00e4 onkin ollut EU:n politiikan tarkoitus, mutta olemme nyt saavuttaneet tason, jossa primitiivisesti k\u00e4ytetty biomassa on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n ei kannata sekoittaa meid\u00e4n saunoissa poltettavia klapeja. Ne ovat maailman mittakaavassa tietenkin lillukanvarsia.<\/p>\n
Selvitykset osoittavat, ett\u00e4 puunk\u00e4ytt\u00f6 muualla EU:ssa on aika huonolla tolalla. Siit\u00e4 ei tulisi vet\u00e4\u00e4 hullunkurista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 Suomi, Ruotsi ja It\u00e4valta sitten maksavat laskut.<\/p>\n
Euroopan parlamentissa on huomattavissa j\u00e4nnitteit\u00e4 l\u00e4hestyess\u00e4mme hein\u00e4kuun 14. p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kuten tied\u00e4mme, t\u00e4m\u00e4 on Ranskan kansallisp\u00e4iv\u00e4, jota vietet\u00e4\u00e4n Bastiljin valtauksen muistoksi, ja tietysti parlamentin j\u00e4nnitteill\u00e4 on my\u00f6s ranskalainen muunnos. Ranskan aluevaalien tulos viittaa pahimmassa tapauksessa siihen, ett\u00e4 n\u00e4emme uuden poliittisen mullistuksen. Kaikki, mit\u00e4 Ranskan mepit tekev\u00e4t parlamentissa t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien, liittyy tavalla tai toisella maan presidentinvaaleihin. Muutkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":9,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[203,15],"tags":[],"class_list":["post-28529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumni","category-uutiset"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/9"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28529"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":28530,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28529\/revisions\/28530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}