Kiistan ytimess\u00e4 on Pohjois-Lapin yhteismets\u00e4t. Niiden historia on sin\u00e4ns\u00e4 mielenkiintoinen. Tilojen jonkinlaisen elinvoimaisuuden turvaamiseksi annettiin aikoinaan valtion mailta pieni\u00e4 mets\u00e4palstoja. N\u00e4in tapahtui sek\u00e4 itsen\u00e4isyyden alkuvuosina ett\u00e4 sodanj\u00e4lkeisen asutuksen puitteissa.<\/p>\n
Osalla yhteismetsist\u00e4 on tietenkin viel\u00e4 pitempi tausta\u00adtarina nihtisopimuksineen, mutta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei ole syyt\u00e4 l\u00e4hemmin pohtia. Jotta n\u00e4m\u00e4 maat eiv\u00e4t olisi muodostuneet vaikeasti hoidettavaksi tilkku\u00adt\u00e4kiksi, valtiovalta viisaudessaan edellytti, ett\u00e4 jaossa olevat mets\u00e4maat hoidettaisiin yhteismets\u00e4n\u00e4.
\nSitten astuivat toiset tahot n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle.<\/p>\n
Mets\u00e4yhti\u00f6t ovat ristiriitojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi tehneet sopimuksia muun muassa FSC- sertifiointij\u00e4rjest\u00f6n kanssa. FSC-sertifikaatin osuus Suomen metsien sertifioinnissa ei ole erityisen suuri, mutta j\u00e4rjest\u00f6 on vaikutusvaltainen tausta\u00adyhteis\u00f6ns\u00e4 kautta ja siksi sopimuksen tekeminen on varmaan periaatteessa ollut viisasta. FSC on saanut alkuunsa WWF:n, Suomen Luonnonsuojeluliiton, Greenpeacen ja Birdlifen toimesta.<\/p>\n
FSC tekee my\u00f6s riskiarvion eri maiden mets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4llainen riskiarviointi tehtiin my\u00f6s Suomen metsist\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n mutkikas ja jos sopimustahot eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se yksimielisyyteen, riskiarvion tekee FSC:n nime\u00e4m\u00e4 konsultti.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa konsultti oli tanskalainen. H\u00e4n ei ole arviota tehdess\u00e4\u00e4n haastatellut yhteismetsien virallisia edustajia.
\nJa t\u00e4st\u00e4 ongelmat sitten nousevat. Arvio on olemassa englanninkielisen\u00e4. Johdannossa kiellet\u00e4\u00e4n ehdottomasti lainaamasta sen teksti\u00e4. Suomen julkisuusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n puitteissa t\u00e4m\u00e4 kuulostaa v\u00e4h\u00e4n huonolta, ja ottaen huomioon taustaj\u00e4rjest\u00f6jen muissa yhteydess\u00e4 esitt\u00e4mi\u00e4 avoimuusvaatimuksia, hiukan ristiriitaiselta.<\/p>\n
Suurimmilta osiltaan FSC:n Suomen riskiarvio on ongelmaton. Melkein jokaisen rivin lopussa oleva arvio on \u201dno risk\u201d. Riskit esiintyv\u00e4t HCV-arviossa. HCV viittaa korkeaan suojeluarvoon omiviin mets\u00e4palstoihin (High Conservation Value) ja niit\u00e4 arvion mukaan l\u00f6ytyy Lapin yhteismetsiss\u00e4.<\/p>\n
Siit\u00e4 voidaan ehk\u00e4 olla ainakin kahta mielt\u00e4. Ottaen huomioon miten paljon mets\u00e4\u00e4 on suojeltu nimenomaan Lapissa ja miten pienist\u00e4 palstoista nyt on kysymys, voisi joku kriittisempi arvioija vet\u00e4\u00e4 toisenlaisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mutta FSC:n taustavoimia huomioon ottaen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t ole yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Eik\u00e4 my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 virheellisi\u00e4.
\nOngelmat ovat toisenlaisia.<\/p>\n
Jos valtiollinen elin tekisi vastaavanlaisia arvioita, siit\u00e4 syntyisi korvausvelvollisuus. Mutta kun alueelle, mets\u00e4n\u00adomistajilta sen enemp\u00e4\u00e4 kysym\u00e4tt\u00e4, tehd\u00e4\u00e4n arvio, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 est\u00e4\u00e4 mets\u00e4nomistajaa myym\u00e4st\u00e4 omistus\u00adoikeuden suojaa nauttivaa mets\u00e4\u00e4ns\u00e4, olemme juridisen ongelman edess\u00e4.<\/p>\n
Eurooppalainen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 tuntee k\u00e4sitteen kolmas taho. Jos sopimuspuolet tekev\u00e4t sopimuksen, joka loukkaa kolmannen tahon oikeutta, tulisi siit\u00e4 seurata joko vahingonkorvaus tai sopimuksen purku silt\u00e4 osin kuin se loukkaa kolmannen tahon oikeutta.<\/p>\n
FSC:n maariskiarvio on sik\u00e4li juridisesti outo, ett\u00e4 se antaa ulkopuoliselle taholle oikeuden rajoittaa mets\u00e4nomistajien omistusoikeutta ilman seuraamuksia. Jopa Yhdysvalloissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina k\u00e4sitett\u00e4 \u201dchecks and balances\u201d \u2013 asioiden pit\u00e4\u00e4 olla tasapainossa. N\u00e4in ei t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ole.<\/p>\n
Jos Suomen sin\u00e4ns\u00e4 hyvin toiminut METSO-ohjelma ulottuisi koko maahan eik\u00e4 vain Etel\u00e4-Suomeen, asia olisi ehk\u00e4 helposti hoidettavissa. Ruotsissa on valtion budjettiin luotu korvausj\u00e4rjestelm\u00e4, jolla t\u00e4m\u00e4ntapaisia ongelmia on ratkaistu.<\/p>\n
Kehottaisin siis hallitusta pikaisessa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ulottamaan METSO-ohjelmaa Lappiin. Lis\u00e4ksi mets\u00e4teollisuuden puitteissa toimivien j\u00e4rjest\u00f6jen pit\u00e4isi neuvotella uudestaan sopimustaan FSC:n kanssa niin, ett\u00e4 v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa kolmannen tahon oikeuksien loukkaamisista.<\/p>\n
Teksti julkaistiin alun perin Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstalla 22.01.2020<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kiistan ytimess\u00e4 on Pohjois-Lapin yhteismets\u00e4t. Niiden historia on sin\u00e4ns\u00e4 mielenkiintoinen. Tilojen jonkinlaisen elinvoimaisuuden turvaamiseksi annettiin aikoinaan valtion mailta pieni\u00e4 mets\u00e4palstoja. N\u00e4in tapahtui sek\u00e4 itsen\u00e4isyyden alkuvuosina ett\u00e4 sodanj\u00e4lkeisen asutuksen puitteissa. Osalla yhteismetsist\u00e4 on tietenkin viel\u00e4 pitempi tausta\u00adtarina nihtisopimuksineen, mutta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei ole syyt\u00e4 l\u00e4hemmin pohtia. Jotta n\u00e4m\u00e4 maat eiv\u00e4t olisi […]<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_exactmetrics_skip_tracking":false,"footnotes":""},"categories":[203,15],"tags":[],"class_list":["post-27536","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kolumni","category-uutiset"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27536","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27536"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27536\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":29059,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27536\/revisions\/29059"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27536"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27536"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/nilstorvalds.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27536"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}