Kreikan sanottua selvän EI säästöpolitiikalle jatko askarruttaa kaikkia niin kommenteissa kuin tiedotusvälineissäkin. Ja vaikuttaa siltä että kukaan ei oikeastaan tiedä mitä nyt tapahtuu. Ilmassa on arvauksia ja useimmat vastaukset niihin voivat sisältää huomattavia hankaluuksia jatkossa.
1. Alexis Tsipras ja SYRIZA voittivat vaalit (todennäköisesti) siitä syystä että äänestäjien valtaosa luuli “ein” muuttavan neuvottelutilannetta radikaalisti. Se olikin Tsipraksen keskeisin viesti: vastaamalla “ei” luomme uuden neuvottelutilanteen. Tämä viesti oli kuitenkin yksipuolinen (ja melko propagandistinen) eikä se ole toistaiseksi saanut tukea neuvottelupöydän toiselta puolelta.
Viestin taustalla on laskelma että velanantajat menettävät Kreikan valtion konkurssista ensi vaiheessa enemmän kuin velalliset Kreikassa. Siinä mielessä kansanäänestys oli laskelmoitu painostuskeino, joka muistuttaa vanhaa sanontaa “jos olet pankille velkaa 100 000 on ongelma sinun, mutta jos olet velkaa miljoonan, on se pankin ongelma”. Hyvin epäselvää on kuitenkin ovatko tällaiset kiristyskeinot vähänkin pidemmässä pelissä Kreikalle edullisia.
Kreikan valtionvelka on siis – ja se on ehkä tosiasia nro 1 – aivan liian suuri jotta kukaan pystyisi siitä selviämään. Kreikkalaista kansantanssia sirtosta voi tanssia yksin (vaikka yleensä se onkin piiritanssi) mutta tangoon tarvitaan kaksi. Se koskee erityisesti velanantajia ja velallisia.
2. On epäselvää voiko Euroopan keskuspankki ECB edelleen antaa poikkeustukea Kreikan pankeille. ELA-tuki (ELA – Emergency Liquidity Assistance) edellyttää jonkinasteista panttia. Siksi arvaukseni on että ilman sopimusta ja tukea eivät pankit voi avata oviaan. Se merkitsisi että ne joilla on pankissa rahaa, voivat nostaa 50 € päivässä. (Summa oli aluksi 60 € mutta 20 euron setelit loppuivat viime viikolla).
Euro-alueen valtionvarainministereiden, kansainvälisen valuuttarahaston ja ECB:n on tehtävä vaikeita päätöksiä. Komissio on Jean-Claude Junckerin johdolla vaikuttanut halukkaimmalta antamaan periksi. Se on johtanut syytöksiin että komissio neuvottelee ilman valtuuksia ja tarvitsematta vastata rahoista.
3. Miten vaikeaksi tilanne oikeastaan voi kehittyä on selvimmin luettavissa Saksan varakanslerin ja demareiden puheenjohtajan Sigmar Gabrielsin haastattelusta saksalaisessa Tagesspiegelissä (tagesspiegel.de). Hänen katkeruuden leimaavat sanansa kuuluvat: “Tsipras ja hänen hallituksensa johtavat Kreikan kansaa katkeran vastuun ja toivottomuuden tielle… he ovat purkaneet viimeisen sillan jolla yhteisymmärrys olisi ollut saavutettavissa.